:VÄITÖS: Suomalaisnuoret osaavat suhtautua nettipornoon mediakriittisesti

Turun yliopistossa tarkastettavan Sanna Spišákin väitöstutkimuksen mukaan nykynuoret pystyvät erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä. Väitöskirjan mukaan kasvattajien pelko seksuaalisesti holtittomista nuorista on perusteetonta ja nuoret kokevat riskejä korostavan haittapuheen pornografiassa nähtyjä sisältöjä ongelmallisemmaksi. – Nykynuoret tekevät seksuaaliterveyttä edistävämpiä valintoja kuin aiemmat sukupolvet, Spišák arvioi.

Sanna Spišákin moniaineistoinen tutkimus osoittaa, että pornografiset sisällöt ovat olleet osa suomalaislasten ja -nuorten arkea ja mediakulttuuria jo vuosikymmeniä ennen internetiä ja mobiililaitteita. Osana tutkimustaan Spišák on analysoinut muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa toteutetun pornografiaa käsittelevän muistitiedon keruuhankkeen aineistoa.

– Populistinen puhe 2000-luvun pornosukupolvista on historiatonta ja liioiteltua ohittaessaan täysin nuoruusaikojen pornografian kulutukseen liittyvät jatkumot ja siirtymät aina ajalta ennen toista maailmansotaa nykypäivään, Spišák toteaa.

Sanna Spišákin tutkimuksessa myös analysoitiin yli 4300 suomalaisnuorten lähettämää kysymystä erilaisille terveyttä, seksiä ja seksuaalisuutta käsitteleville asiantuntijafoorumeille sekä 98 alaikäisen vastaukset pornografian kulutusta käsittelevään nettikyselyyn.

Tutkimuksensa perusteella Spišák on päätynyt johtopäätökseen, että pornografian haitallisia vaikutuksia nuorten elämään liioitellaan. Väite saattaa kuulostaa rajulta, kirvoittaahan alaikäisten netin ja mobiililaitteiden käyttö vilkasta keskustelua nettipornon riskeistä nuorten seksuaaliselle kehitykselle.

– Tutkimustietoa pornografian vaikutuksista alaikäisiin ei oikeastaan ole. Kattavat pitkittäistutkimukset puuttuvat, mediatutkimuksesta väittelevä Spišák huomauttaa.

Monissa yhteyksissä alaikäisten kiinnostusta seksuaalisuuteen pidetään lähtökohtaisesti ei-toivottavana asiana tai jopa suoranaisena uhka- ja vaaratekijänä.

– Pornografian väitetään lisäävän nuorten vastuutonta seksuaalista käyttäytymistä ja yhä varhaisempia yhdyntäkokemuksia, seksuaalisen väkivallan lisääntymistä, seksuaalisten asenteiden ja moraalikäsitysten höllentymistä sekä lisääntynyttä lasten ja nuorten seksuaalista aktiivisuutta. Edellä kuvaillut käsitykset eivät kuitenkaan perustu tutkimustietoon, vaan heijastavat lähinnä aikuisten pelkoja ja huolia oletetuista median vaikutuksista, Spišák arvioi väitöstutkimukseensa vedoten.

Vaikka suomalaislapset ja -nuoret kohtaavat seksiä käsitteleviä mediasisältöjä selvästi eurooppalaisia ikätovereitaan useammin, varsinaisten seksuaalikokemusten määrä vähenee. Myös teini-ikäisten raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet maassamme 2000-luvulla.

– Nettipornon aikakaudella nuoret tekevät seksuaalisesti vastuullisempia ratkaisuja kuin heitä edeltäneet sukupolvet nuoruudessaan. Suomalaisnuoret ovat kriittisiä pornografian tulkitsijoita. He pystyvät arvioimaan pornon fiktiivisyyttä ja erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä, Spišák toteaa.

Seksuaalikasvatustaidoissa päivitettävää

Nuorilla on seksistä ja seksuaalisuudesta paljon kysymyksiä, joihin he eivät koe saavansa vastauksia lähipiirinsä aikuisilta tai koulusta.

– Seksuaalikasvatusta yleensä suunnitellaan aikuisten ehdoilla. Lasten ja nuorten toiveita ei juurikaan kuunnella, kun päätetään kyseisen kasvatuksen sisällöistä ja menetelmistä. Kenties osaksi tästä syystä yhä useammat alaikäiset päättävät etsiä vastauksia seksiä ja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiinsä muualta kuin kotoa tai koulusta, Spišák pohtii.

Seksuaalikasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että alaikäiset kykenisivät erittelemään kriittisesti fiktiivisiä, stereotyyppisiä tai sukupuolittuneita seksuaalisuuden ja seksin representaatioita sekä tekemään vastuullisia valintoja omiin seksuaalioikeuksiinsa liittyen.

– Median seksisisältöjä tulisi käsitellä avoimesti ja neutraalisti, ilman tunnekylläisiä reaktioita. Jos esimerkiksi pornosta puhutaan vain ongelmana, voi nuori kokea, että siitä kiihottuminen on kieroutunutta. Lapsille ja nuorille tulisi taata turvallinen ilmapiiri, jossa esimerkiksi seksuaalisiin mediakuvastoihin liittyviä tuntoja voidaan purkaa ilman syyllisyyden ja häpeän tunteita, Spišák sanoo.

Vahvat mediataidot edistävät hyvinvointia

Vaikka suurin osa alaikäisistä viettää netissä tavallista ja harmitonta arkea, uutiskynnyksen rikkovat useimmiten vain riskeihin ja haittoihin liittyvät ilmiöt.

– Alaikäiset tunnistavat yleisen asenneilmaston huolipuheineen ja riskejä korostavine kielenkäyttöineen. Rangaistusten ja suuttumuksen puuskien pelko ei kannusta kertomaan mahdollisista kurjista kokemuksista, joita nuori on saattanut netissä kohdata, Spišák muistuttaa.

Alaikäiset tarvitsevat tukea esimerkiksi pornografian ja verkossa tapahtuvan seksuaalisen toiminnan arviointiin. Vahva ja monipuolinen medialukutaito antaa monenlaisia valmiuksia mediayhteiskunnassa toimimiseksi.

– Median mahdollisten riskien hallitsemisen lisäksi mediataidot olennaisesti lisäävät mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen, kasvattavat valmiuksia yhä tietoisempien valintojen tekemiseen ja edistävät keinoja ymmärtää ja tulkita ympäröivää mediakulttuuria ja sen tapoja esittää seksuaalisuutta, sukupuolia ja seksiä, Spišák sanoo.

Väitöstutkimuksen mahdollisti Suomen Kulttuurirahasto kolmevuotisella apurahalla.

***

FM Sanna Spišák esittää väitöskirjansa ”Porn and Norms – Pornography and normative notions of gender, love, sex, and relationships in the sexual narratives of Finns on their adolescent experiences” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 30.11.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Clarissa Smith (University of Sunderland, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.