DNA:n laajakaistaliiketoiminnan johtaja Mikko Kannisto on urallaan kuullut useita erilaisia uskomuksia siitä, miksi nettiliittymä kotona ei toimi sekä muita verkkoyhteyteen liittyviä väittämiä. Kannisto nostaa esiin keinot, jotka oikeasti toimivat sekä oikoo villeimpiä väitteitä.
Pörssisähkön hintojen noustua korkeisiin lukemiin yrittivät suomalaiset säästää sähköä sieltä mistä voivat, ja esiin nousi myös käytetyn nettiyhteyden laatu. Vaikuttaako netin nopeus siihen, kuinka paljon se kuluttaa sähköä?
“Yksiselitteinen vastaus on, että ei vaikuta. Sillä, onko netti 100 vai 300 megabittiä sekunnissa ei ole vaikutusta sähkön kulutukseen, vaan vaikutusta on ennemminkin laitteella, joka nettiä käyttää. Kodin nettilaitteet kuluttavat melko vähän sähköä. Täten itse yhteyden päälle tai pois laittaminen ei juurikaan muuta kulutusta. Tietokone on nettiä käyttävistä laitteista lähes aina kodin netin suurin energiasyöppö, eikä sitä siksi kannata turhaan pitää päällä”, Kannisto toteaa.
Kodin nettiyhteyden pätkiminen on monia turhauttava asia, ja siihen voi olla monia syyllisiä. Yksi niistä voi olla jopa säätila. Kannisto kuulee myös välillä pohdintaa siitä, voiko Suomessa alkutalvella koetuilla kovilla pakkasilla olla vaikutusta netin toimivuuteen. Vastaus saattaa olla monille yllättävä.
“Itse asiassa voi, mutta pakkasen vaikutus on pikemminkin positiivinen. Jos puhutaan langattomasta yhteydestä, ilman kosteus tai vaikkapa kostea lumi saattavat jossain määrin vaikuttaa signaalin etenemiseen. Ilmeisesti kosteus kertyy joko kasvillisuuteen tai rakenteisiin ja voi vaimentaa mobiilisignaalin etenemistä enemmän kuin kuivan ja matalan kosteuden keleillä. Kovalla pakkasella sää on usein melko kirkas ja kuiva, ja siksi myös hyvä verkkoyhteyksille.”
Kanniston mukaan yleisin syy kodin netin pätkimiseen löytyy kuitenkin laitteista.
“Valitettavasti vanha modeemi tai Wi-Fi-tukiasema ei tue nopeita yhteyksiä, ja vanha Wi-Fi-laite muodostaa helposti yhteyden pullonkaulan. Modernit laitteet osaavat automaattisesti säätää taajuutta, jolla ne toimivat, ja ne toimivat myös korkeammilla taajuuksilla kuten 5Ghz. Jos samalla taajuudella toimii useita verkkoja, hidastaa se yhteyttä. Moderni laite sisältää kuitenkin automaattisen taajuudensäädön, joka valitsee kaikkein sopivimman taajuuden kullakin hetkellä parantaen yhteyden laatua. Tiivistettynä voisi sanoa, että heikko kodin langattoman verkon kuuluvuus voi aiheutua joko huonosti sijoitetusta langattomasta reitittimestä, langattomien reitittimien liian vähäisestä määrästä tai siitä, että käytössä on vain päällekkäisiä taajuuksia naapureiden kanssa.”
Suomalaisten “harmillisen yleinen virhe” altistaa väärinkäytölle
Joskus netin hidastelun syy voi olla kuitenkin synkempi. Huonosti suojattu reititin on altis viruksille, ja se voidaan kaapata rikolliseen käyttöön. Tämä näkyy siinä, että yhteys ei toimi kunnolla.
“Virusturvasta on ehdottoman tärkeä huolehtia. Virus koneella tai jollakin kodin laitteella voi käyttää nettikaistaa omistajan huomaamatta. Salasanalla suojaamaton WiFi-verkko on harmillisen yleinen edelleen. Tätä verkkoa voivat kuormittaa tuntemattomat käyttäjät, minkä lisäksi se on tietoturvariski. Haittaohjelmat voivat hidastaa konetta ja se voi näyttäytyä myös netin hitautena”, Kannisto muistuttaa.
7 vinkkiä nettiyhteyden häiriötilanteisiin
- Tarkista häiriötiedotteet operaattorisi verkkosivulta. Häiriötilanne kannattaa sulkea pois ensimmäisenä. Kyseessä voi olla alueellinen yleinen vika, joka voi aiheutua esimerkiksi sähkökatkosta. Häiriöitä saattavat aiheuttaa myös verkon huoltotyöt tai laite- ja ohjelmistopäivitykset.
- Sammuta modeemi ja käynnistä se uudelleen. Sammuta modeemin lisäksi siihen yhteydessä olevat laitteet kuten tietokone ja puhelin. Irrota laitteiden johdot. Noin 30 sekunnin kuluttua kytke johdot takaisin, ja käynnistä laitteet uudelleen.
- Varmista, että kiinteän verkon yhteys toimii operaattorin ja kodin välillä. Jos käytössä on kiinteä verkko ja yhteydessä on häiriöitä, ole yhteydessä operaattorisi asiakaspalveluun. Samalla soitolla voidaan tarkistaa myös langattoman WiFi-verkon tilanne.
- Vaihda modeemin sijaintia. Modeemin toimivuuteen vaikuttavat esimerkiksi paksut seinät, väliovet ja tilan koko tai jakautuminen kerroksiin. Sijoita modeemi tai mokkula mahdollisimman keskeiselle paikalle, jotta signaali ulottuu koko asuntoon ja verkossa oleviin laitteisiin. Tietokoneet, mokkulat, mikroaaltouuni, viihde-elektroniikka ja jopa naapurin WiFi-verkko voivat häiritä langatonta verkkoa, joten laite kannattaa laittaa etäälle näistä.
- Päivitä modeemi uuteen. Käytössä olevalla laitteella on merkitystä netin toimintanopeuteen. Jos laitteesi on yli neljä vuotta vanha, kannattaa harkita uuden laitteen hankintaa. Vanha laite voi olla myös tietoturvariski.
- Isoon asuntoon voi tarvita Mesh WiFi-verkon. Jos kodissasi on paljon neliöitä, paksuja väliseiniä tai useampi kerros, ei yhden modeemin tai mokkulan tuottama WiFi-verkko välttämättä kanna asunnon kaikkiin osiin. Meshiksi kutsutaan järjestelmää, jonka avulla langaton verkko saadaan ulottumaan kodin joka nurkkaan, sijoittamalla tukiasemat esimerkiksi eri kerroksiin.
- Tarkista, ettei mokkulaa ole lukittu tietylle taajuudelle. Monet päätelaitteet on mahdollista lukita eri taajuuksille, mutta kannattaa luottaa automatiikkaan, joka etsii kulloinkin sopivimman taajuuden.